Erilainen päivä

Yleensä työpäiviä leimaavat tietynlaiset rutiinit. Samoja ihmisiä astuu metroon  tästä Kringsjån asemalta lähes joka aamu. Kuten esimerkiksi George Clooneyn kaksoisveli, Dekkarinlukija, Virkamies, Teiniäiti, Kirjoneulepipo, Pikku-Daidun äitinsä kanssa ja tietenkin lukematon määrä vastapäisestä opiskelijakylästä viime minuutilla asemalaiturille pyrähtäviä opiskelijoita. Jonkinlainen autopilotti päällä istun ja katselen pimeää aamumaisemaa ja kuuntelen aseman nimen toisensa jälkeen: Holstein, Osthorn, Berg, Tåsen, Ullevål stadion, Forskningsparken, Blindern... siinä jään pois ja kävelen muutaman sadan metrin matkan kampukselle. Ylämäkeen tietenkin, Oslossa kun ollaan. Tänä aamuna kuulutukset puuttuivat ja sekös oli hämmentävää; ihmiset eivät meinanneet osata jäädä oikeilla asemilla pois, vaan ryntäsivät vaunun ovelle viimetipassa. Hupaisaa. Niin sitä mennään aivot unessa aamusta toiseen itse kukin.

Tänään matkustajia oli ehkä vähän tavallista enemmän. Oslossa annettiin eilen harvinainen ilmoitus dieselajoneuvojen käyttökiellosta, koska ilmanlaatu oli erittäin huono. Pikkupakkanen ja täysin tuuleton sää blokkasivat ilmansaasteet kevyeksi utupilveksi laakson ylle.  Oslolaisia kehotettiin pysyttelemään sisätiloissa ja jos mahdollista tekemään etätöitä. Dieselautokiellon on ajateltu kestävän ainakin pari päivää. Autoilijat ovat olleet epäileväisiä; näinköhän parin päivän autoilukielto olennaisesti parantaa tilannetta. No tiedä häntä. Joka tapauksessa aamu-uutisissa raportoitiin, että normaalisti ruuhkaiset kaupungin ssääntuloväylät olivat vähemmän ruuhkaisia. Autoja arveltiin olevan liikenteessä noin kolmannes vähemmän kuin tavallisena arkiaamuna. Työkaverin mies oli lähtenyt liikkeelle aamulla jo puoli kuudelta, koska kielto astui voimaan aamulla klo 06.00. Kysyin tietenkin, miten hän aikoo tulla takaisin, kun kielto päättyy vasta iltakymmeneltä. Kuulemma aikoo olla töissä siihen asti. Pitkä päivä. Jotkut olivat ilmeisesti valinneet kapinallisen linjan ja ajelivat ihan entiseen tapaan ja maksoivat kiltisti 1500 kruunun sakon. Poliisilla ei ollut mitään lisäresurssia kiellon valvomiseen ja autojen pysäyttämiseen, joten tuskin kaupungin kassa kovin paljon kostui näistä sakoista.

Toisenlaista jännitystä oli aamupäivällä kun töissä tuli palohälytys ja koko rakennus tyhjennettiin ihmisistä. Jokaisessa kerroksessa on nimetty henkilö joka kiskaisee hälytyksen tullessa oranssin huomioliivin päälle ja kiertää tilat ja huolehtii, että kaikki ymmärtävät, mistä on kysymys ja tarkistaa, ettei kukaan jää sisälle. Siinä sitten seisoskeltiin ulkona ja pohdittiin, mikä tällä kertaa aiheutti hälytyksen. Viime viikolla nimittäin meidän kerroksessamme mikroaaltouuni - tai pikemminkin mikrossa ollut ruoka - syttyi palamaan ja silloinkin koko rakennus evakuoitiin. Käry oli ollut kuulemma melkoinen. Tulista ruokaa, vitsailtiin seuraavana päivänä. Alemmassa kerroksessa oli ollut väitöstilaisuus juuri päättymässä ja koko sen yleisö sai vähän ekstraohjelmaa. Minä missasin koko jännityksen/huvin, kun olin jo ehtinyt lähteä. Damned. Tänään ilmeisesti oli kyseessä väärä hälytys tai harjoitus, koska paloautoja ei näkynyt ja noin kymmenen minuutin päästä saimme palata takaisiin sisälle. Toki siinä ulkona seisoskellessa ehdittiin pohtia sitäkin, onko nyt terveyden kannalta vaarallisempaa olla sisällä vai ulkona ja että  ehkä palokunta ei pääse paikalle, koska heillä on dieselautot.

Iltapäivällä aamun  pikkupakkanen olli vaihtunut jäätävään sateeseen. Mielenkiinnolla odotellaan, mitä viranomaiset kertovat huomisesta ilmanlaadusta.  Mahtaako tulla perinteinen Holmenkollen-sumu?