He ovat täällä taas!

taidetta IT-tiedekuntarakennuksen sisäpihalla

Elokuun alkupuolelta alkaen opiskelijoita on alkanut valua kampukselle. Vaikka Oslo on iso kaupunki – yli 600 000 asukasta -  niin kyllä kaupunkikuvassa ja etenkin julkisissa liikennevälineissä huomaa, kun opiskelijat tulevat. Oslon yliopistossa opiskelijoita on noin 28 000, paikallisessa ammattikorkeakoulussa noin 18 000 ja muiden opinahjojen opiskelijat siihen vielä päälle. Suomalaisessa mittakaavassa keskikokoisen kaupungin verran väkeä, siis.

Ensin katukuvassa ja metroasemalla näkyi eksyksissä olevan näköisiä kansainvälisiä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita valtavine pakaaseineen ihmettelemässä kartta kädessä, mihin suuntaan pitäisi oikein lähteä. Heihin oli helppo samaistua; samalta minustakin tuntui  viime syksynä vieraaseen kaupunkiin ensituntumaa ottaessani saatuani avaimet asuntoon, jossa tulisin viettämään reilun vuoden elämästäni.

Muutamana aamuna bongasin samoja opiskelijoita muuallakin kampuksella: intialaistaustainen naisopiskelija ottamassa ylpeänä selfietä yliopiston kyltin vieressä, espanjalaisten iloisesti puliseva joukko kirjaston kahvilassa tapaamassa kv-tutoreita, afrikkalaistaustainen kaveri siististi silitetyssä kauluspaidassa ja kravatissa kysymässä kohteliaasti tietä IT-tiedekuntaan. May I ask Ma’am? Thank you Ma’am! (Minulle tulee aina sellainen semi-aristokraattinen olo kun noin puhutellaan)

 Uudet opiskelijat aloittivat täälläkin opintonsa aikaisemmin kuin ylempien vuosikurssien konkarit. Tutoropiskelijoiden punaisia t-paitoja näkyi joka puolella ja tavallisimmin perässä kulki parin-kolmenkymmenen hengen joukko keltanokkia. Aloitusviikon edetessä näköjään perehdytettiin paitsi opintoihin ja kampukseen myös opiskelijaelämään monipuolisesti. Tämän päätelmän tein aloitusviikon lopulla, kun metroasemalle pölähti iso joukko värikuulasodasta voittajana selvinneen näköisiä opiskelijoita. He pohtivat siinä metroa odotellessa – yllättäen - ekoja opiskelijabileiitä, jotka olivat tulossa ilmeisesti jo samana viikonloppuna.  Seuraavalla viikolla vanhatkin opiskelijat palailivat vähitellen kesätauolta. Heidät oli helppo erottaa noviiseista muun muassa määrätietoisista reitinvalinnoista ja opiskelukaverien iloisista, joskin kovaäänisistä  jälleennäkemisistä.



Uusia opiskelija-asuntoja tarvitaan

Oma työhuoneeni on aika rauhallisessa kerroksessa, jossa on lähinnä henkilökunnan työtiloja eikä niinkään opetustiloja, mutta opiskelijoiden työvuoden alku näkyi  ja tuntui sielläkin. Uudet opiskelijat pyörivät käytävällä hämmentyneen näköisinä tai jonottivat opinto-ohjaajan tai program ledaren ovella, kun taas vanhat opiskelijat näyttivät pähkäilevän gradunsa kiemuroita kuka kenenkin proffan työhuoneessa.

Jotenkin kuitenkin tämä opiskelijoiden tulo kampukselle tuntuu kotoiselle; tällaistahan se aina on lukuvuoden alussa! Ilon ja innostuksen alkavasta työvuodesta soisi tarttuvan meihin kaikkiin!